Säännöt

Suomen Erotuomarien Liitto ry

SÄÄNNÖT

1 §

Yhdistyksen nimi on Suomen Erotuomarien Liitto, myöhemmin säännöissä SEL tai liitto. Liiton kotipaikka on Helsinki.

2 §

SEL:n tarkoituksena on valtakunnallisena erotuomariliittojen keskusjärjestönä johtaa, valvoa ja ohjata maamme erotuomaritoiminnan kehitystä sekä olla jäseninään toimivien eri lajien erotuomariliittojen yhdyssiteenä ja etujärjestönä.

Erotuomarilajiliitot hoitavat omat lajikohtaiset sopimusneuvottelunsa, lajikohtaisen koulutuksensa sekä taloutensa itsenäisesti omien sääntöjensä mukaisesti. 

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi SEL

  • - tekee esityksiä ja aloitteita
  • - käy neuvotteluja ja antaa lausuntoja
  • - on neuvottelu- ja sopijaosapuolena erotuomareita koskevissa asioissa
  • - valvoo jäsenistönsä yleisiä ja yhteisiä taloudellisia, sosiaalisia ja oikeudellisia etuisuuksia
  • - harjoittaa koulutus- ja valistustyötä järjestämällä tilaisuuksia ja valmistamalla materiaalia
  • - harjoittaa kansainvälistä yhteistyötä kansainvälisten ja kansallisten lajiliittojen ja erotuomarijärjestöjen kanssa
  • - harjoittaa kustannus- ja julkaisutoimintaa
  • - järjestää juhla-, tiedotus-, kilpailu- ja koulutustilaisuuksia

Liitto voi hankkia ja omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta, vastaanottaa lahjoituksia sekä toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.

4 §

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Suomessa toimiva, rekisteröity urheilulajin erotuomariyhdistys, jonka SEL:n hallitus jäseneksi hyväksyy.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityiset henkilöt tai oikeuskelpoiset yhteisöt, jotka hyväksyvät liiton tavoitteet. Kannatusjäsenten vuosittaiset jäsenmaksut määrää syyskokous.

Kunniajäseneksi voidaan kutsua liittokokouksen päätöksellä henkilö, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut liiton tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua liiton puheenjohtaja, joka on pitkäaikaisesti ja ansiokkaasti toteuttanut liiton tavoitteita. Liitolla voi olla vain yksi elossa oleva kunniapuheenjohtaja.

Kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja ovat jäsenmaksuista vapaat.

5 §

Mikäli jäsenliitto haluaa erota SEL:n jäsenyydestä, on siitä ilmoitettava yhdistyslain mukaisesti. Jäsen on velvollinen suorittamaan eroamisvuoden jäsenmaksun.

6 §

Jäsen, joka laiminlyö jäsenmaksunsa, toimii vastoin SEL:n päämääriä, sääntöjä tai päätöksiä, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa liitosta. Erotetulla jäsenliitolla on oikeus valittaa päätöksestä liittokokoukselle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on tehtävä kirjallisena ja osoitettava hallitukselle, joka kutsuu liittokokouksen koolle.

7 §

Liiton asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu liiton puheenjohtaja ja vähintään neljä (4) ja enintään kymmenen (10) varsinaista jäsentä. Hallitukseen on valittava jäseniä vähintään neljästä (4) eri jäsenliitoista. Jokaiselle hallituksen jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen, joka on oikeutettu olemaan hallituksen kokouksissa puheoikeudella, sekä edustaa varsinaista jäsentä tämän ollessa estynyt täydellä äänioikeudella. Hallituksen varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenet valitaan kahdeksi (2) vuodeksi. Hallituksesta eroaa vuosittain puolet vakinaisista hallituksen jäsenistä. Erovuoroisuuden määrää ensimmäisellä kerralla arpa, sekä seuraavina vuosina hallituksessa oloaika.

Lisäksi jokaisesta sellaisesta jäsenlajiliitosta, jolla on sääntöjen 12 §:n mukainen enimmäismäärä ääniä liittokokouksessa, on valittava yksi jäsen hallitukseen (mandaattijäsen).

Liitolle puheenjohtaja valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan, joka toimii myös hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja työvaliokunnan, sekä muut tarvittavat toimihenkilöt mm. sihteeri, taloudenhoitaja, joiden ei tarvitse olla hallituksen jäseniä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsumana tai milloin jokin hallituksen jäsen sitä kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, sekä vähintään puolet hallituksenjäsenistä on paikalla.

Päätökset hallituksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan kanta ja vaaleissa arpa.

Hallituksen tehtävänä on hoitaa liiton asioita liittokokouksen hyväksymällä tavalla, sekä liiton tarkoitusperiä ja strategiaa noudattaen.

Hallitus voi asettaa alaisuudessaan toimivia tarvittavia toimikuntia tai työryhmiä sekä antaa heille tarvittavia tehtäviä.

8 §

Liiton nimet kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompikumpi yhdessä sihteerin. kanssa. Lisäksi hallituksen erikseen oikeuttamat henkilöt yksin.

9 §

Liiton tilivuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätös sekä tili- ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun 15. päivään mennessä. Tilintarkastajien on annettava hallitukselle osoitettu kirjallinen lausuntonsa viimeistään 2 viikkoa ennen kevätkokousta.

10 §

Liittokokous pidetään hallituksen määräämänä päivänä ja paikassa, maalis- ja syyskuussa. Kutsu pidettäviin sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin on lähetettävä vähintään kolmekymmentä (30)) päivää ennen kokousta kirjeitse tai sähköpostitse jäsenistölle. Ylimääräisiin kokouksiin kutsu on lähetettävä samalla tavalla vähintään viisitoista (15) päivää ennen kokousta. Kokouskutsuihin on liitettävä mukaan kokouksen esityslista.

Liiton maaliskuussa pidettävässä kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • a) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa, sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa
  • b) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • c) hyväksytään esityslista kokouksentyöjärjestykseksi
  • d) tarkastetaan edustajien valtakirjat
  • e) esitetään liiton toiminta- ja tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto
  • f) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle, sekä muille tili- ja vastuuvelvollisille edelliseltä tilikaudelta
  • g) päätetään muista mahdollisista toimenpiteistä, joihin toiminta-, tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto antaa aiheen
  • h) käsitellään muut hallituksen kokouskutsussa mainitsemat asiat
  • i) käsitellään muut asiat, jotka jäsenet ovat kirjallisesti ilmoittaneet kokouksen käsiteltäväksi vähintään viisitoista (15) päivää ennen kokousta.
  • j) kokouksen päättäminen

Liiton syyskuussa pidettävässä syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  • a) valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa, sekä kaksi (2) ääntenlaskijaa
  • b) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • c) hyväksytään esityslista kokouksentyöjärjestykseksi
  • d) tarkastetaan edustajien valtakirjat
  • e) päätetään liitonliittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta samoin kuin kannatusjäsenmaksut seuraavaksi vuodeksi
  • f) päätetään hallituksen palkkiot ja kulukorvausten suuruus
  • g) käsitellään ja hyväksytään seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio
  • h) vahvistetaan liiton talousarvio
  • i) joka toinen vuosi valitaan liitolle puheenjohtaja
  • j) päätetään hallituksen jäsenmäärästä
  • k) valitan hallituksen jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle.
  • l) valitaan kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa ja kaksi (2) varatilintarkastajaa
  • m) käsitellään muut hallituksen kokouskutsussa mainitsemat asiat
  • n) käsitellään muut asiat, jotka jäsenet ovat kirjallisesti ilmoittaneet kokouksen käsiteltäväksi vähintään viisitoista (15) päivää ennen kokousta.
  • o) kokouksen päättäminen

Sellaisia asioita, joita ei ole esityslistalla, voidaan ottaa kokouksen käsiteltäväksi , sekä päätettäväksi, jos niitä ennen liittokokouksen alkua pyydetään ja vähintään kolme/neljäsosaa (3/4) liittokokouksessa annettavista äänimääristä sitä kannattaa, ei kuitenkaan yhdistyslain 23 §:ssä mainittuja asioita.

11 §

Ylimääräinen kokous pidetään, silloin hallitus katsoo sen välttämättömäksi, kokous niin päättää tai milloin vähintään yksi/kolmasosa (1/3) liiton äänioikeutetuista jäsenistä erityisesti ilmoitettua asiaa varten hallitukselta kirjallisesti anoo.

12 §

Liittokokouksessa saavat olla edustettuina jäsenmaksunsa maksaneet varsinaiset jäsenet kolmella (3) edustajalla. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on yksi perusääni. Perusäänen lisäksi varsinaisella jäsenellä on lisä-ääni jokaisesta alkavasta kolmestasadasta (300) erotuomarijäsenestä. Jäsenellä voi olla enintään seitsemän (7) ääntä (yli 1501 erotuomaria). Jäsenmaksu määräytyy äänimäärän mukaisesti perusjäsenmaksusta, sekä äänimäärän mukaisesta lisämaksusta.

Liittokokousedustajilla on oltava olla edustamansa liiton hallituksen antama valtakirja, jossa mainitaan edustajien nimet ja äänimäärä, sekä äänioikeuden käyttäjä. Liittokokousedustaja saa edustaa vain yhtä jäsenliittoa liittokokouksessa.

Liiton kunnia- ja kannatusjäsenillä sekä hallituksen asettamien toimikuntien ja työryhmien jäsenillä on oikeus olla liittokokouksessa vain puheoikeudella.

Liittokokous tekee päätöksensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, paitsi vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä arpa.

13 §

Näiden sääntöjen muutosehdotukset käsitellään kahdessa peräkkäisessä liiton kokouksessa, jotka pidetään aikaisintaan kahden (2) viikon välein ja joiden kokouskutsussa on asiasta mainittava. Ensimmäisessä kokouksessa käsitellään sääntömuutokset ja jälkimmäisessä vain hyväksytään tai hylätään muutokset. Muutosehdotukset on hyväksyttävä molemmissa kokouksissa kolme/neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.

14 §

Liitto purkautuu, jos kahdessa peräkkäisessä asiaa käsittelemään kutsutussa kokouksessa vähintään kolme/neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä ehdotuksen hyväksyy. Päätös toisen kokouksen ajankohdasta on tehtävä ensimmäisessä asiaa käsittelemään kutsutussa kokouksessa. Kokousten välisen ajan on oltava niin pitkä, että kirjallinen kutsu toiseen kokoukseen on perillä jäsenillä vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta ennen kokousta. Liiton varat käytetään purkautumispäätöksen tehneen kokouksen päättämällä tavalla suomalaisen erotuomaritoiminnan hyväksi.

15 §

Muilta osin noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia.